Videoarkisto
Tervetuloa Urakointi Uutisten videoarkistoon! Täältä löydät vanhemmat Urakointi Uutiset -videot. Uudemmat videot löydät artikkelien yhteydestä.
 |
BPW –akselisto Tridec –pakko-ohjauksella
Hankasalmelaisen P & J Vammelvirta Oy:n Agronic lietevaunu on varustettu H. Kraatz Oy:n maahantuomilla, BPW –akselistolla ja Tridec –pakko-ohjauksella. Oikein toteutettuna pakko-ohjaus kääntää perävaunun etu- ja taka-akseleiden pyöriä täsmälleen oikeaan kulmaan. Järjestelmä vähentää olennaisesti maanpinnan vaurioita ja yhdistelmään kohdistuvaa rasitusta. Erityisesti renkaiden kuluminen pienenee merkittävästi. www.kraatz.fi
 |
Kuljetusliike Liukas omistaa kaksi Terra Gatorin lietteenlevitintä, jotka on tuotu maahan käytettynä. Nelipyöräinen on kevyempi malli ja nämä kuvat ovat Oripäästä, jossa levitettiin lietettä huhtikuun 23. päivänä.
 |
Hakkuutähdekasassa on yleensä hieman muutakin kuin puuainesta, mikä syö teriä. Teränvaihto on joka tapauksessa joskus edessä. Keslan hakkurissa teränvaihto on nopea tehdä.
 |
Urakkauunot on yhteenliittymä Kaakkois-Suomessa, joka hoitaa esimerkiksi haketusta. Käytössä on Keslan C4560 rumpuhakkuri Keslan alustalla ja kuormaimella. Kun kuljetusmatkat ovat kohtuullisia, käytännössä hakkuriketjussa ei useinkaan ole kuin yksi kuljettaja, joka hoitaa haketuksen ja kuljetuksen.
 |
Jotta lietettä voidaan levityskalustolla vain levittää, pitää jonkun muun hoitaa kuljetus. Yksi vaihtoehto on käyttää siirrettäviä kontteja. Tässä käytössä on hinattava kontti. Kun lohkolle on levitetty liete ja kontti on tyhjä, kytketään kontti traktorin vetokoukkuun ja painetaan traktorin hydrauliikalla kontti takapäästä ilmaan. Tämän jälkeen siirretään kontti seuraavalle lohkolle.
 |
Mika Äijälä viljelee Kuusjoella kotitilaansa ja on hankkinut myös runsaasti vuokramaita. Nyt kasvinviljelytilalla on viljelyksessä yhteensä 410 hehtaaria ja kalusto on hankittu sen mukaan.
Nyt muokattavat lohkot kylvettäisiin rapsille seuraavana päivänä ja lohkot ruiskutettiin Super Treflanilla, joka muokattiin välittömästi peltoon ruiskutuksen jälkeen. Super Treflanin tehoaine vaikuttaa siemenestä kasvua aloittaviin rikkakasveihin.
- Puomisto käyttäytyy oikeastaan paremmin, kuin oikeastaan etukäteen osasin odottaakaan. Englannissa toki aikoinaan näin puomiston toiminnan näyttelyn testiradalla. Tämä toimii paremmin kuin esitteessä, kehuu Mika.
 |
Orimattilaan Tero Lehtosella ja Lehtosen maatilayhtymälle on hankittu Pelikan –kasvinsuojeluruisku. Ruisku tilattiin alkukeväällä ja se tuli parahiksi toukotöille. Sillä on saatu juuri kaksi tankillista ruiskutettua, ja kokemukset ovat tähän mennessä olleet hyvät, toteaa Tero Lehtonen. Paikalla oli myös Teron veli Ari.
Kasvinsuojeluruiskun puomiston leveydeksi valittiin 18 metriä, jolloin se menee tasan kylvökoneen työleveyksien kanssa. Hinta tämän kaupan oikeastaan ratkaisi. Haluttiin kuitenkin hinattava ilma-avusteinen kasvinsuojeluruisku, kertoo Tero.
 |
Ruokohelven kanttipaalausta Jokioisilla
Jukka Heinosella on Jokioisilla viljelyssä pelkästään ruokohelpeä. Jukka aloitti ruokohelven viljelyn jo vuonna 2005. Jukka sai aikoinaan mukaan myös muutaman muun alueen viljelijän. Lopulta ruokohelpisopimuksia tehtiin noin 200 hehtaarille, joista Jukalla on itsellään viljelyksessä 47 hehtaaria.
Ruokohelpi niitettiin Kronen etu-takaniitolaiteyhdistelmällä karholle ja karhot yhdistettiin Claasin Liner 1550 A- karhottimella. Näin karholla oli ruokohelpi seitsemän metrin leveydeltä. Karho paalattiin Kronen BigPack 1270 XC Multibale- kanttipaalajalla.
Paalit siirretään pienkuormaimella varastopaikalle tai etäämmältä ensin perävaunuun. Paalit varastoidaan betonielementeistä tehdylle laatalle. Eivät poraile jyrsijät ainakaan alhaalta reikiä paaleihin.
 |
Ruokohelvenkorjuuta Leivonmäellä
Leivonmäellä oli 28. huhtikuuta ruokohelven korjuunäytös Jukolan Maitotila Oy:n ruokohelpipelloilla Höystösensuolla.
Nurmikasvusto niitetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Elhon etu- ja takaniittokoneen yhdistelmällä. Etukone saatiin käyttöön aivan juuri. Kasvusto karhotetaan Elhon V-TWIN 700 karhottimella, joka nostaa ja siirtää kasvuston yhtenä massana karholle, jolloin tappiot saadaan pysymään aisoissa.
Paalauksessa käytettiin McHalen F 550 paalaajaa. 7 metrin karhoa kerättiin noin 5-6 kilomettrin ajonopeudella. Ilman karhotusta olisi pitänyt ajaa noin 10 kilometriä tunnissa.
- Paalin tiukkuus ratkaisee paljon. McHalen kiinteäkammioisella paalaajalla saadaan 125 sentin paaleja, jotka ovat tiukkoja. Paalaaja on suunniteltu laakerointi myöten vankemmin kuin muut paalaajissa, joten paalista voidaan tehdä tiukka, kertoo Pekka Liimatainen Konefarmilta.
 |
Vredon isompaa mallia voidaan käyttää joko työkoneen kantajana tai trailerin vedossa. Tässä Vredo Hollannissa, jossa lietettä levitettiin jo maaliskuun alussa. Ilta pimenee, mutta lietettä levitetään pitkälle yöhön, koska seuraavaksi päiväksi on luvattu sadetta.
 |
Pyöräasennusvaunu on kätevä ja yksinkertainen käyttää. Vaunun rullastoja etäännytetään toisistaan niin kauan, että vaunu sopii renkaan alle. Vaunu ajetaan pystyssä olevan renkaan alle ja ruuvataan pyörä ylös. Pyörä nousee, kun rengasta sivusta-alhaalta kannattavat rullastot ovat riittävän lähellä toisiaan. Kun pyörä on irronnut maasta, lukitaan se pystysalkoon ketjulla, jotta pyörä ei kaadu.
Pyörä liikkuu tasaisella lattialla kevyesti. Kun ollaan lähellä, pyörän korkeutta voidaan säätää milli kerrallaan ja pyörä pyörii kevyesti laakeroitujen rullien varassa. Pyörä painetaan vaunulla täsmälleen oikeaan paikkaan, kun pyörityksen jälkeen ja sivu- ja korkeussuunnassa paikka on oikea.
 |
Mielenkiintoinen vaihtoehto on taakseajolaitteen käyttäminen lumenaurauksessa, kun kärkiaura kiinnitetään nostolaitteisiin.
- Tällä on päästy tähän mennessä joka paikkaan, mihin on pitänyt tie aukaista. Parhaimmillaan lumikinoksen korkeus on ollut metri ja 20 senttiä, kun lunta on pukattu ja lumi on tullut jo auran siiven ylitse. Normaalisti aurauskerroilla liikkuu lunta 20-60 senttiä. Ongelmana korkeassa kinoksessa on, että lumi kuitenkin hidastaa nopeutta ja nopeutta pitäisi kuitenkin pitää yllä, kuvailee Ilkka Korhola.
 |
Keslan 4560C-hakkuri töissä. Kun haketettava materiaali on tuotu tien varteen tai terminaaliin, saapuu paikalle hakkuriurakoitsija, joka tekee oman työnsä ammattilaisen ottein. Haketettu materiaali haketetaan kentälle tai lastataan perävaunuihin, joita kuljetusmatkasta riippuen pitää olla käytössä vähintään kaksi tai kolme.
 |
Osuuskunnalla hake- ja lämmityslogistiikka hoitoon
Polvijärven Hake ja Turve Ky on Kari Saharisen yritys, jonka päätoimiala on bioenergiahakkeen tuottaminen. Haketus tehdään kahdella Keslan 4560C-hakkurilla. Hakeurakointia on tullut tehtyä jo 28 vuotta, kertoo Kari. Jotta energiahakkeen hankinta, tuotanto ja toimitus voidaan hoitaa logistisesti mahdollisimman hyvin, perustettiin osuuskunta.
Polvijärven kunta rakensi vuonna 1980 lähinnä kunnan ja yritysten kiinteistöjen lämmöntuotantoon kaukolämpölaitoksen, jossa poltetaan pääosin kiinteää polttoainetta. 19 ensimmäistä vuotta laitoksen hakkeen toimittamisesta vastasi yrityksemme. Viime vuodesta lähtien toimitukset on hoitanut Länsi-Karjalan energiaosuuskunta. 80 -luvulla vuotuinen käyttö oli noin 10 000 hakekuutiota, nyt vuosittain kuluu noin 20000 kuutiota.
 |
Lentokoneet eivät nouse eikä laske kentältä, jos huoltotiet saatikka kiitotie eivät ole kunnossa. Lentoasemaa kiertää 17 kilometriä pitkä huoltotie, ja kentällä risteilee huoltoteitä, jotka ovat oltava aina auki.
Lumi on kerätty kasoille, josta se lastataan 20 kuution Kiren perävaunuun. Traktorina Sepolla on tuore CASE IH Puma 180, johon on maalattu puuma konepeittoon. Traktorin tunnistaa kaukaa sivulta ja päältä S1 logoista.
 |
Talotoimi Kankaanpää tienhoitoa
Teitä hoidetaan kesät talvet käytännössä lähes aina alusterä alhaalla. Käytössä on Arctic Machinen kiertyvä alusterä. Takana on Hesen lana, jossa on väliterä. Kesällä soratiet saadaan hoidettua kätevästi, kun alusterä rikkoo pinnan, Hesen väliterä myllää ja takaterällä muotoillaan ja silotetaan pinta. Ajonopeutena voidaan käyttää noin 10 km/h. Kun takaterä rikkoo palteet, pinta jää tasaiseksi.
 |
Kalkkia levitetään Valtran 8550 ja Kapun levitysvaunulla. Kuormaimena on Kronoksen 6000 -kuormain.
Aina se on kuskista kiinni, miten huolellisesti levitys tehdään. Jos ei usko, pitää pellolle jalkautua. Tieltä levitystasaisuutta ei näe kunnolla, koska hangen päälle levitetty kalkki näyttä tietystä suunnasta katsottuna epätasaiselta kuin kääntöauran jälki. Eihän se voikaan näyttää sivusta tasaiselta kun kalkki viskataan sivuttain hankeen. Löysään lumeen jää aina vaaleampi kohta, muistuttaa Kalevi.
 |
Tirkkosen Pasin työmaalla kalustona on PTH-Crusher -murskain, jonka kita on kaksi metriä leveä. Rummun massa on noin 5000 kiloa, joten aivan pienellä traktorilla laitetta ei edes käynnistetä.
Murskattava massa hakataan 24 vaihdettavalla erikoisterällä, jotka kiristyvät sitä tiukemmalle, mitä enemmän hakataan. Raekoko säädetään muuttamalla vastinlevyn etäisyyttä rummusta. Kun murskataan, tien pintaan nostetaan tai siitä irrotetaan isompia kiviä tai asfalttia. Pään kokoiset kivet murskaantuvat vielä helposti ja hieman isommatkin. Peruskallio pitää kuitenkin jättää muille, koska siitä murskain ei saa otetta.
 |
Tirkkosen työmaa etenee murskaimen ja karhun kulkiessa vuorotellen karhoa, jolloin saadaan koko massa käytyä läpi. Samalla kertaa tehdään tien pohjatamppaus, kun kaikki paikat ajetaan raskailla koneilla läpi.
Kun materiaalia otetaan reunoilta keskelle, tulevat tien kallistukset kerralla kuntoon. Karhulla voidaan tasata tie loppuun ja tampata. Tie on tamppauksen jälkeen heti ajokunnossa.
Kun tie tehdään sulan maan aikana, tien reunat voidaan painaa tampparilla aivan ojan penkkaan saakka, jolloin rakenteesta tulee luja.
 |
AGCO/Valtran osastolla oli merkittäviä uutuuksia, kun Valtra sai kaksi hopeista mitalia. Tuotekehitystä on tehty LH Lift Oy:n ja Afcon Oy:n kanssa. Valtran LHLink –etunostolaite on mielenkiintoinen uutuus etenkin kiinteistö- ja maatalousurakointiin. Etunostolaite on akseloitu keskeltä ja sitä voidaan kääntää neljässä moodissa riippumatta etupyörien asennosta tai vaihtoehtoisesti niin, että etunostolaite seuraa etupyörien asentoa. Käytännössä saadaan esimerkiksi etuniittolaite ja harjakone liikkumaan haluttua ympyrän kaarta. LHLink on saatavilla N –sarjaan.
 |
Pentin Pajan kehittämä reikäperkauslaite töissä. Laite siivoaa kerralla melkein viisi neliötä keskelle jäävän taimen ympäriltä. Vesan nosto edellyttää voimaa jokaista vesaa kohti 100-500 Nm (10-50 kiloa). Laite lasketaan puomilla säilytettävän taimen ympärille, siten että taimi jää keskelle. Kohdistusta voidaan seurata ohjaamosta näytöltä, kun laitteessa on kamera.
Perkain toimii hydraulisesti siten että vesojen rungot lukitaan liikkuvien levyjen väliin. Levyt ovat kumia ja niihin on vulkanoitu betoniraudat toiseen yksi ja toiseen kaksi. Kun raudat menevät limittäin, jäävät rungot rautojen väliin puristuksiin ja ne voidaan nostaa ylös. Kun vesat on nostettu maasta, laitteen hydrauliikka avataan ja vesat pudotetaan maahan.
 |
Agritehcnicassa oli esillä McHalen paalain. McHalen paalainta on yksinkertaistettu, mikä on eduksi etenkin urakoitsijalle. Paalain on rakennettu pitkittäisen putkirungon päälle eikä paalaimessa ole orsia, joihin pölyä voisi jäädä jemmaan.
Kammiosta paali luovutetaan, kun paalaus on päättynyt ja verkko on päällä. Kammion luukku sulkeutuu heti, kun paali on pois kammiosta. Liikkuvia osia on vain välttämätön määrä, kun paalikammio toimii vain kahdella hydraulisylinterillä.
 |
Farmi Forestin urakointiluokan hakkuriyksikkö kiertueella
Farmi Forest Oy lähti työnäytöskiertueelleen syksyn Kone-Foorumin jälkeen. Turusta alkanut kiertue jatkui Lohjan kautta Mikkeliin.
Farmi Forest esitteli työnäytöksissä urakointimallin haketusyksikön. Hakkuri on CH380HFC ja kuormaimena toimii Farmi HK6185. Työnäytöksissä oli mahdollisuus tutustua lähemmin Farmi tuotteisiin ja nähdä työn jälki käytännössä.
 |
Caben ENA/Finlandia S malliin on lisätty suomalaisten käyttäjien arvostamia erikoisominaisuuksia, kuten tehokkaampi teräkammio joka nostaa huomattavasti koneen tehokkuutta heinän niitossa, sekä avattava etukansi, jolla vesakonraivausta saadaan tehostettua huomattavasti. Kun etukantta avataan, koneen etureunan ei tarvitse kaataa vesakkoa maahan, vaan koneen terät pääsevät työskentelemään, kun vesakkoa on hieman taivutettu. Näiden lisäksi koneen runko on olennaisesti vahvempi kuin Italialaisissa vakiomalleissa. Vahvistuksista johtuen ENA/Finlandia S on 300 kg painavampi kuin vakiomallit, mutta maahantuojan kokemuksen mukaan vahvistukset ovat olleet välttämättömiä urakointikäyttöä ja runsaan vesakon leikkuuta ajatellen. www.tapiopirttinen.fi
 |
Kesla 20RH ja Sumitomo telakaivukone
Kuluvan vuoden tammikuussa Kesla ja japanilainen Sumitomo allekirjoittivat yhteistyösopimuksen tehdasvarustellun, kaivukonealustaisen kouraharvesterin kehittämisestä. Sumitomon kaivukoneet markkinoidaan meillä CNH:n verkoston kautta Case tuotenimellä ja Aasian alueella myös tehtaan omalla merkillä.
Näytöksessä nähty kolmetoistatonninen Case 135 CX oli varustettu leveillä teloilla ja tukisuksilla, jotka parantavat paitsi kantavuutta, myös vakavuutta. Lyhytperäisenä kone soveltuu harvennuksille ja meikäläisillä markkinoilla käyttökohteet löytynevät erityisesti ojalinjojen avaamisesta ja välialueiden harventamisesta. Työllisyyttä tasataan kaivamalla samalla koneella ojat auki kesäaikana.
Harvesteripäänä koneessa oli Kesla 20RH. Käsiteltävän puun suositusläpimitta on alle 450 mm ja ihanneläpimitta lienee noin puolet tästä. Harvesteripäätä voidaan ohjata lähes kaikilla markkinoilla olevilla automatiikoilla, mutta kauppapoliittisista syistä Motomit lienee useimmiten nähty mittalaite ohjaamossa. X-Tender puomisto antaa ulottuvuutta ja mahdollistaa liikkumisen avustamisen puomilla, mitä voidaan pitää välttämättömänä etenkin harvennuksilla.
 |
Bilke on varkautelaisen valmistajan Bilke Oy:n yksinkertainen ja toimiva pilkekone, jossa turhia liikkuvia osia ei ole yhtään. Tämä varmistaa sen, että konetta on oikeastaan mahdotonta käyttää väärin. Kone on myös rakenteeltaan yksinkertainen, jolloin rikkoontumis- tai tukkeutumisvaara on äärimmäisen pieni.
Bilkeen koneen syöttöhihna liikkuu muista koekäytössä olleista laitteista poiketen koko ajan, kun kone on toiminnassa. Maton mekaanisen kulumisen vähentämiseksi syöttökuljettimessa on levykytkin, joka alkaa luistaa tietyn, kun puun koko kasvaa. Kun syöttöhihna vetää rankaa jatkuvasti rankaa sisäänpäin, tyhjäkäyntiä ei laitteella tule kuin silloin, kun hihnalle ei ole nostettu puuta. Koneen katkaisuun tai halkaisuun ei tarvitse tai voi aktiivisesti vaikuttaa.
 |
Fella SM 401 Trans-KC niittomurskain
...taittuu kuljetusasennosta työkuntoon ja takaisin liukkaasti. Puolihinattavan koneen työleveys on 400 cm ja kuljetuspituus 744 cm
 |
McHale -malliston uusinta yhdistelmäkonetta Fusionia esiteltiin asiakkaan pellolla. Vettä oli satanut iltapäivällä ja kasvusto oli märkä. Sato oli siististi niitetty lyhyehköön sänkeen, mutta karho oli toispuolinen, pienehkö ja lähes maata vasten. Asiakas sanoi, että hän ei satoa olisi saanut märkänä paalaimeensa. McHalen noukin ei yhtään valittanut märästä heinästä ja pellon sato kerättiin paaliin.
 |
Maaselän Kone Oy:n Hakki Pilke -koneet on suunniteltu pilkeammattilaiselle, jotka haluavat tehdä pilkettä ensin katkaisten rangan siististi leikkaavalla laippaterällä ja sitten halkaisemalla pilkkeen hydraulisesti. Hallintalaitteet on keskitetysti koottu ohjainpöytään, josta ne löytyvät symboleilla merkittynä.
Katkonnan jälkeen puu halkaistaan hydraulitunkeilla, jotka on tahdistettu toimimaan vuorotellen. Halkaisemassa olevan tunkin harja ohjaa putoavan puun vapaalle puolelle ja toinen tunkki aloittaa halkaisun toisen palattua perustilaan.
 |
Terästakomo Oy valmistaa Palaxin pilkekoneet Ylistarossa. Palaxin pilkekone katkaisee pilkkeet 700 millisellä sirkkelinterällä, jonka katkaisujälki on sileä.
Puut siirretään katkaistavaksi mattokuljettimella, jonka liikkeet ovat sujuvat. Katkaistavaksi sopii enintään 25 senttiä paksu puu. Katkaisuterää ja syöttökuljetinta ohjataan hydraulisella joystik – venttiilillä, jonka toiminta on tarkka ja looginen.
 |
on keskimmäinen PEL -tuotteen kivenkeräyskoneista.
Koneen sivuilla olevat karhottimet pyörivät ajosuuntaa vastaan ja siirtävät kivet
koneen keskellä olevalle nostorummulle, josta ne nousevat seulaa myöten säiliöön.
Suurin osa maa-aineksesta seuloutuu takaisin peltoon.
Kivi-Pekka 5 painaa 3400 kg jakoneen työleveys on 5 m. Koneen työsaavutus on noin 1000 kg tunnissa. Kippaamalla tyhjennettävän kivisäiliön tilavuus on 2 kuutiometriä.
 |
Kivi-Pekka muokkauskierroksella
Kivi-Pekka muokkain soveltuu sänkimuokkaukseen, kevennettyyn muokkaukseen ja kylvömuokkaukseen.
Kivi-Pekka muokkain on hinattava työlaite, jolloin nostolaitteet eivät turhaan rasitu. Toisaalta suomalaisilla pelloilla on tarve mutkitella, johtuen peltokuvioiden muodoista ja esteistä. Hinattava työlaite on ketterämpi kääntymään. Koneiden painot alkavat 2,75 leveillä muokkaimilla 1850 kilosta ja päätyvät 3440 kiloon leveimmillä 4-metrisillä koneilla. Koneen ominaisuuksia on kehitetty niin, että liikkuvia osia on mahdollisimman vähän. Tällöin huollettavia kohteitakin on mahdollisimman vähän.
 |
Fendtit koeajettavina peltopäivillä
Fendtin Euroopan kiertue keräsi Suomessa odotuksia enemmän asiakkaita. Joillekin vierailijoille Fendt oli tuttu jo entuudestaan, mutta useimmille Fendtin koeajomahdollisuus oli ensimmäinen laatuaan. Poikkeuksellista näytöksessä oli se, että tilaisuudessa esiteltiin ensin koneiden ominaisuuksia yksi kerrallaan ja sitten oli koeajojen vuoro. Paikalla oli myös kolme tehtaan esittelijää. Videolla esitellään Fendtin langallista kauko-ohjausta.
 |
Allan Bruks AB esitteli osastollaan Skogs Elmiassa haketusta Amerikan malliin. Toimitusjohtaja Anders Bruksin mukaan CBI Magnum Force -murskia oli kesäkuuhun mennessä myyty Suomen jo viisi kappaletta ja kysyntä näyttää lisääntyvän jatkuvasti. Lisätiedot www.allanbruks.com
 |
Kesla C-4560 -hakkurin työnäytös Skogs Elmiassa veti laajan osaston hetkessä tungokseen asti täyteen katsojia. Hakkuri on kehitetty kokopäivätoimiseen urakointiin ja tuottamaan tasalaatuista haketta vaihtelevasta materiaalista. Hakkuri on tyypiltään kuusiteräinen rumpuhakkuri, jonka syöttöpöytä on pitkä ja avara. Hakkuri on valittavissa useina eri versioina alustakoneen ja haketustyön mukaan. www.kesla.fi
 |
Kartanokoneiden lietemoduli ja Bomechin levitin
Kartanokoneet toimitti keväällä asiakkaan toiveiden mukaan uuden 2-akselisen pakko-ohjautuvalla telillä varustetun alustamodulin. Alustamoduli on varusteltu hieman poikkeuksellisesti. Rengastus vaunussa on perinteistä isompi, kun alkuperäinen 26,5 tuumainen vanne on vaihdettu isompaan ja alle on sovitettu Alliancen 750x60-30,5 renkaat.
Bomechin levittimen letkujen pää on kuten kylvökoneen laahavannas. Laahaleikkuri voisi olla parempi sana kuvaamaan vannasta. Vantaassa on leikkaava terä, joka aukaisee maanpinnan. Vannas joustaa maanpinnan vaihteluiden mukaan, metallivarren päässä. Liete valuu putkea pitkin ja edelleen kumisuuttimen kautta laahaleikkurin uraan. Laahaleikkurilla saadaan rikottua maan pinta, mutta vetovastus ei kuitenkaan kasva mahdottomasti. Pinnan rikkominen taas helpottaa lietteen imeytymistä maahan.
 |
Suomen ensimmäinen Balewrapper tuubikäärin on käytössä. Perusteena koneen hankinnalle oli pienempi käärinmuovilasku vuodessa, tilan säästö pellonlaidassa ja pienempi työvoiman tarve. Käärintä ei enää sido yhtä traktoria ja kuljettajaa.
Kun säilörehun paalaus alkaa, pitää työn sujua rivakasti, jotta paalit saadaan noeasti muovitettua. Yleensä yksi paalaa, yksi kantaa paaleja kolme kerrallaan kurottajalla käärijälle ja käärijä käärii itsekseen, kertoo Janne. Muovikustannus on nyt vedetty minimiin. Ja tällä käärii vähintään yhtä nopeasti kuin kahdella normaalilla käärijällä. Lisätietoja: www.nhk.fi
 |
Sampolta uusi puimurimalli 3085 Superior
Superior-malli tarjoaa asiakkaille uutta tekniikkaa. Sampoon on nyt mahdollista saada kohlinten päällä pyörivä rumpu, separaattori, jonka tehtävän on pöyhiä kohlinten päällä kulkevaa olkimassaa. Rumpu pyörii vakionopeudella, mutta sen sormien kulmaa on mahdollista säätää halutuksi. Kun kohlintehoa on lisätty puimuriin pitää muun koneiston seurata perässä. Tämä on tehty pidentämällä aiemmasta yläseulaa 170 millimetriä ja alaseulaa 160 millimetriä samalla on kasvatettu seulastoalaa 4,1 neliöstä 4,5 neliöön. Lisätietoja: www.sampo-rosenlew.fi
 |
Energiapuukouralla puut kuormaan
Peltojen ja tienpientareiden siivoamiseen käytetään energiapuukouraa. Tällöin ei vahingoiteta pellon satoa eikä turhaa roskaa jää tiellekään, kun kasvusto poistetaan oksineen. Poistetuista puista ei jää jäljelle muuta kuin kanto ja siksi tämä menetelmä sopii hyvin myös maisema- ja virkistysaluekohteisiin. Työkaluina Valtra 6300, Patun 805 kuormain ja Keslan 18 G energiapuukoura.
 |
Kärsämäkeläiset Vesa Oikarinen ja Atte ja Kimmo Aittola ovat investoineen käytettyyn Vredo 3306- lietelannan levittimeen. Vredo kääntyy etu- tai takakautta lyhyessäkin päisteessä ja lietteenlevitys voidaan aloittaa saman tien edellisen työleveyden vierestä. Vredossa renkaita ei kulje kuin yksi paikaltaan, kun käytössä on koiraohjaus. Nurmeenkin saadaan tarvittaessa menemään riittävästi lietettä, kun kiekkoleikkurilla avataan ura maahan.
 |
Mara- laserlana viimeistelee pinnanmuodot
Kun maanpinnan tasoittaminen aloitetaan, määritetään ensin, miten monta senttiä korkeimmalta paikalta viistetään. Kuljettaja hakee kartasta korkeimman, paikan ja ajaa siitä yli. Lana pysyy vakiokorkeudella ja leikkaa korkeimmasta paikasta halutun senttimäärän ja kuljettaja ohjaa lanan matalimpaan paikkaan, jonne maamassa leviää. Kun korkeimmista paikoista on kerros viistetty, lasketaan lanaa haluttu senttimäärä, jolloin viistetään pellosta jälleen korkeimmat paikat pois ja siirretään ne matalimpaan paikkaan.
 |
Yhä useammalla maansiirtotyömaalla traktorikalustolla tehdään maansiirtotöitä kuorma-autojen rinnalla. Traktori on käytännöllinen työväline, kun kuljetusmatkat ovat lyhyet ja jos edellytetään ketteryyttä huonoissa maasto-olosuhteissa.
Tiellä 4, Rantsilassa, oikaistiin valtatietä ja leikattiin maapenkkoja, kun tietä levennettiin aikaisemmasta kapeasta rännistä. Työmaan pääurakoitsija Destia oli aliurakoinut maansiirtotyöt Maarakennus Karama Oy:lle. Kamara hoiti itse kaivinkonetyöt ja käytti aliurakoitsijana maansiirtotöissä edelleen Koneurakointi Veljekset Laine Ky:tä. Veljekset Laineella oli työmaalla yksi oma traktori. Ari Laine oli järjestänyt töihin lisäksi neljä muuta traktoria perävaunuineen.
 |
K-Maatalouden Viljelyohjelmapäivä Hahkialassa
Kesko järjesti Hauhalla Viljelyohjelmapäivän heinäkuun lopussa. Tutustuttavina kohteina olivat kasvinviljelykokeet koetilan pelloilla opastetuilla koeruutukierroksilla, siemenpakkaamo ja kalusto, jota paikalla oli runsaasti. Yleisöä oli järjestäjien mukaan reilu 900.
Suomessa etukaksoisaura on melko harvinainen näky. Toisaalta urakoitsijalle kunnon aurojen hankinta voisi olla järkevää. Kynnettäviä peltoja on yhä vähemmän, mutta melkeinpä joka pitäjään sopisi aina yhdet kunnon aurat, joilla voisi kyntää sitten satahehtaaritolkulla. Aikaa kyntöön on yleensä ainakin runsaasti.
 |
Jalasjärvi, Harju säilörehunkorjuu
Etelä-Pohjanmaalla, Jalasjärven Luopajärvellä toimii urakointirengas, jossa silppuriurakoitsijana on
Toni Harju. Ketju on oikeastaan rakentunut Tonin hankkiman Claas Jaguar 850 –ajosilppurin ympärille. Ajosilppurissa on noukin säilörehunkorjuuseen ja Direct Disc 520 –suoraniittopää kokoviljankorjuuseen.
Säilörehun niitto tapahtuu yhden isännän ja niittourakoitsijan toimesta. Karhotus on yhden isännän työvaihe ja karhotusta hoitaa vakituiseen yksi ja sama traktori ja ajosilppuria ajaa Toni itse. Perävaunuja on kolmesta seitsemään kuljetuksessa pellolta siiloille. Säilörehun korjuussa edellytetään vähintään kolmea perävaunua, vaikka tehdään pellon laitaan. Jotta ajosilppurin teho voidaan hyödyntää, vähänkään pidemmällä kuljetusmatkalla pitää perävaunuja olla neljästä seitsemään.
 |
Kuhn FC 703 niittomurskain taakseajoon
Kuhnin keskeltä taittuvaa niittomurskainta ei ole Suomessa aiemmin nähty. Toukokuussa sellainen oli kuitenkin koeajossa Hattuvaarassa ruokohelven korjuussa. Kun vajaa 4000 kiloinen ja seitsemän metrin murskain kiinnitetään nostolaitteisiin, ainoa oikea taistelupari sille on traktori taakseajolaitteilla, muuten ergonomia ja pitkät työpäivät voidaan vallan unohtaa.
FC 703:ssa on mattokuljettimet, joilla niitetty sato kerätään karhoon. Jos ajetaan edestakaisin saadaan yhten karhoon kerättyä haluttaessa sato 14 metrin leveydeltä. Jos edellä mainitun 14 metrin vierestä ajetaan vielä yksi työleveys karhon suuntaan, saadaan esimerkiksi yhden saran kaikki ruokohelvet kerättyä leveällä karhottimella yhteen karhoon.
 |
Alussa oli vain jyrä, hara ja kylvökone. Nyt kaikki ovat samassa Dal-Bon Maxiroll - Greenlinessa
Dal-bo Maxiroll- Greenline on 630 senttiä leveä nurmijyrä
Lanan ja piikkien jälkeen kylvetään hajakylvönä paineilman avulla kuudelta lautaselta uudet siemenet juuri paljastettuun maahan. Alkuperäisessä kokoonpanossa siemenet heitetään jyrän alle, mutta nurmen uudiskylvöä varten lautasten paikkaa on muutettu ja siemenet heitetään jo haran piikkeihin. Näin siemenet saavat ainakin hieman maata päälleen ennen jyräystä. Viimeisenä Maxirollerissa maata käsittelee halkaisijaltaan 71 -senttinen jyrärumpu. Rumpuja on kolme rinnakkain. Rummut myötäilevät maanpintaa joustavasti painevakaajan avulla. Painonsiirron avulla painotetaan rungon painolla myös sivulohkoja, jolloin kaikille kolmelle lohkolle kohdistuu sama massa.
Reilu kolmetonninen kone on kevyt vetää, kun ontot rummut ovat tyhjät. Tällöin koneen maata tasaava vaikutuskaan ei ole jäykillä mailla suuri. Kevyillä mailla ja etenkin keväällä, kun maa on kauttaaltaan kosteaa, tyhjätkin rummut painavat maan tasaiseksi. Kun rummut täyttää vedellä, koneen massa kasvaa reilulla 2200 kilolla noin 5600 kiloon ja samalla kasvaa vetovastus. Etenkin mäkisessä maastossa ja kevyillä maalajeilla rumpujen painuessa syvempään rumpujen vesitäyttö lisää vetovastusta.
 |
Nurmikalustoa esillä Maaningalla
Juuri ennen Etelä-Suomen nurmisesongin alkua esiteltiin Maaningalla nurmikoneita ja yleensä nurmisadon käsittelyyn liittyvää tekniikkaa ja osaamista. Tapahtuma järjestettiin MTT:n Maaningan tutkimusasemalla, jossa yhtenä painopisteenä on nurmitutkimus. Nurmi 2007 tapahtuman järjestäjinä olivat Agrimarket ja Kemira GrowHow yhteistyökumppaneineen.
Pitkäjänteistä suunnittelua ja nopeaa sopeutumista
Konekalustoa nurmikorjuuseen valittaessa pitäisi hankinnat suunnitella pitkäjänteisesti. Jos käyttää valintaperusteena pelkkää edullista hankintahintaa, saattaa valinnasta joutua maksamaan korkeina käyttökuluina tai huonompilaatuisena rehuna. Valinta eri korjuumenetelmien välillä pitäisi ratkaista etenkin suhteessa ruokintamenetelmään.
 |
"Vakkilainen"
Kun kalustoa on rakennettu itse, voidaan säilörehunkorjuuta tehdä huonommissakin olosuhteissa. Tällöin asiakkaiden rehut eivät jää korjaamatta.
 |
Bugnot
Sorateiden hoidossa voidaan tehdä hoitotoimenpiteitä perinteistä poikkeavasti. Yksi hyväksi havaittu keino on murskata piennarvalli ja ojanpohjan materiaali uudelleen. Kun tielle kerran tuotu materiaali kierrätetään, vältetään materiaalin turhaa kuljettamista. Tällöin reunaleikkauksia ja ojanpohjia ei kuljeteta pois, vaan ne murskataan takaisin lähtöpisteeseen. Tien pientareella on kiviä, ruohottuneita turvepaakkuja, vähäisissä määrin roskiakin, mutta ne eivät haittaa murskausta.
Ojan pohjat ja reunat nostetaan kaivukoneella ja siirrettään tien reunaan karhoksi. Bugnotin murskaimella ajetaan sitten tämä karho murskaksi. Karhossa on sepeliä, hiekkaa, turvetta ja kiviä, joista jää jäljelle tasainen, kantikas karho. Karho levitetään takaisin tielle ja tie muotoillaan lanalla.
 |
Underhaug
Nurmen viljelijälle nurmen jatkuva uudistaminen on vaihtoehto, jota kannattaa harkita. Nurmikasvustoon voidaan kylvää lisää siementä, jolloin aukkoinen nurmi paikataan ja tarvittaessa täydennetään kasvustoa. Täydennyskylvö onnistuu parhaiten keväällä kasvukauden alussa tai ensimmäisen korjuun jälkeen. Nurmenkylvökoneita ei tarvita pitäjään montaa, yhdellä koneella kun urakoitsija hoitaa tarvittaessa vuodessa vaikka tuhat hehtaaria.
 |
Kosken Autokeskus
Kosken Autokeskus Oy:n kuljettaja Antti Rintala purkamassa kuormaa Tampereen Valtralla. Traktorit kuljetetaan aina kun mahdollista pressujen sisällä. Nykysäännökset täyttäviin perävaunuihin traktorit sopivat lavarakenteita hipoen.
Etunostolaitteet ovat alimmillaan parin sentin päässä maasta, kun traktori ajetaan lavalta. Kun kuorma on alun perin lastattu tietyssä järjestyksessä, pitää järjestystä kuitenkin vaihtaa vielä kesken reitin, kun mukaan otetaan toisia koneita.
 |
P.Laaksonen/Standen Pearson
Megastar Actiflow tähtiseula mahdolistaa perunan ja muiden juurikkaiden viljelyn pelloilla, joilla se on aiemmin kivisyydestä tai maalajin ominaisuuksista johtuen ollut hankalaa tai jopa mahdotonta. Megastar käsittelee koko kasvualaustan rankenteeltaan ja kosteudeltaan tasaiseksi, sekä poistaa viljelyä haittaavat kivet ja kokkareet penkistä. Toimintaperiaate ja laitteen rakenne on yksinkertainen. Tiettyjen perussäätöjen löydyttyä voidan ylläpitää melkoisen reipasta ajonopeutta.
 |
Valtralla tamppaamaan kaatopaikkoja
Filmissä näkyvä varustus on testivaiheessa, ei vielä myynnissä.
Kun kaatopaikalla vietävä materiaali muuttuu, lähinnä kevenee, edellytetään myös kaatopaikoille yhä kevyempää tamppauskalustoa. Yksi vaihtoehto on varustaa traktori sopivalla ”rengastuksella”.
Kone liikkuu kevyesti pehmeässäkin paikassa ja jyrkissä rinteissä, pakkaa jätteen tiiviiksi ja on yhtä helppo ajella kuin lisäpainoilla varustettu traktori. Muita etuja ovat tietysti laitteiden hinta.
Valtra-traktoreilla on lisäksi maailmalla tiheämpi huoltoverkosto kuin kaatopaikkajyrillä.
Joka tapauksessa tehtaalta lähtevä traktori on varustettu kumipyörillä ja on muutenkin ihan vakio. Jälkivarustelu asiaan kuuluvilla renkailla tapahtuu muualla..
Laitteesta on patenttihakemukset vireillä, mutta kehitystyö jatkuu.
 |
McCormick TTH: Kääntyvä ohjauspulpetti
McCormickin traktorikurottaja taipuu moneen työhön. Erikoistöissä riviviljelyssä tai jyrsinnässä, joissa työkone on kiinnitetty nostolaitteisiin ja ajetaan taaksepäin, taakseajolaite on erityisen käytännöllinen.
Ohjauspulpettia voidaan kääntää helposti ja nopeasti 180 astetta. Pulpetin kääntömekanismi on samanlainen kuin Fendtissä eli ensin avataan lukitus ja kallistetaan ohjauspylväs nippuun penkin kanssa. Tämän jälkeen pulpetti sopii kokonaisuudessaan kääntymään akselinsa taakse-ajoasentoon.
Kaikki ajohallintalaitteet seuraavat pulpetinkäännössä mukana. Hydrauliikan ohjainlaitteet eivät siirry ohjauspulpetin käännössä mukana, vaan taakseajossa työkoneiden ohjauslaitteet ovat vasemmalla kädellä.
 |
Optimal M160 vesakkomurskain
Länsikarhu Oy tuo maahan Trejon Ab:n valmistamaa traktorikäyttöistä Optimal M160 vesakkomurskainta. Optimal M160 on siinä mielessä urakoitsijalle erityisen sopiva, koska se soveltuu tien varsien, ojan pientareiden ja metsäautoteiden penkkojen raivaukseen sekä kesantopellon niittoon. Ketjumurskaimella saa raivattua paksumpaa kasvustoa kuin vasaraterin varustetulla kesantoleikkurilla. Siksi ketjumurskain sopii erityisen hyvin sellaisten vesakoiden hoitamiseen, joiden hoito on vuosiksi unohtunut.
 |
Mattilan Koneasema siirtää lietettä puoliperävaunulla
Lietettä kuljetetaan yhä pidempiä matkoja, kun kotieläinyksiköiden koot kasvavat ja ne sijoitetaan usein tarkoituksella etäämmälle asutuksesta. Tällöin lisääntyvät myös kuljetettavat kilometrit, jotta löytyy riittävästi peltoa, johon liete voidaan levittää. Jos peltolohkoja, kuten vuokramaita on pidemmällä, lietelannan kuljettaminen traktorikalustolla vie kohtuuttomasti aikaa. Lietteen kaukosiirtoon Mattilan Koneasema hankki Saarijärven Konetuonti Oy:n maahantuoman puoliperävaunun.
Puoliperävaunussa on 10 tuuman kauko-ohjattava täyttöpuomi. Kuormaus ja täyttö voidaan siis hoitaa tarvittaessa hytistä. Täyttö vei aikaa vajaan 4 minuuttia, ja tyhjennys hieman vähemmän, kun säiliön tilavuus on 32 m3. Puoliperävaunun alusta on ilmajousitettu, takimmainen akseli on kääntyvä ja etummainen akseli on nostettavissa ylös. Vaunu on kevyt ja ketterä vetää ja vaikka vaunussa on ilmajousitus, vaunu on myös vakaa vetää, toteaa Janne. Ja kun vaunun laittaa täyteen, ei säiliössäkään turhaan loisku.
 |
Kävynkerääjäurakoitsijan matkassa
Käpyjen kerääminen on ammatti-ihmisten työtä, johon pitää olla oikea kalusto. Nykyaikaiseen laatusiementen tuottamiseen siemenviljelyksiltä kuuluu osaltaan käpyjen kerääminen henkilönostokoreista. Varsinaista käpyjen keräämistä ei pystytä koneellistamaan, se pitää edelleenkin tehdä käsin.
Kävyt kerätään ajamalla traktori siemenpuurivistöissä neljän puun keskelle. Yhdeltä paikalta kerätään kävyt neljästä puusta, kustakin kuitenkin vain neljäsosa. Kun traktoria on siirretty seuraavaan väliin, kerätään ympäriltä seuraavien neljän puun neljännekset. Näin edetään kunnes kaikkien puiden kaikki neljännekset on kerätty lähestyen neljältä suunnalta. Puurivissä edetään järjestelmällisesti eteenpäin.
 |
Valtra-harjoitus
Sähkövikojen etsiminen edellyttää järjestelmällistä etenemistä vaihe kerrallaan, päättelemällä ja sulkemalla pois vikavaihtoehdot yksi toisensa jälkeen. Kristian Sandberg etsii kouluttajien aiheuttamaa vikaa Valtran nostolaitteiden ohjauksesta.
 |
Valtra-ohjelmisto
SisuDiesel on mm. Valtrassa käytetty moottori. Sisu Tool-työkalu on kehitetty moottorin huollon avuksi. Sisu Tool:in avulla voidaan seurata muun muassa moottorin käyntihistoriaa ja säätää moottorin ominaisuuksia.
 |
Hitachi Zaxis 135 USL ja mätästys
Vajaat 17 tonnia painava Hitachi Zaxis 135 USL on metsäversiossaan erinomaisesti mätästykseen ja ojitukseen soveltuva. Alavaunu on 25- tonnin koneen koneesta ja rakennetta on vahvistettu kauttaaltaan normaaliversioon verrattuna. Maavaraakin on lähes 600 millimetriä ja telapituus on 3790 millimetriä.
Mätästys on maanmuokkausmenetelmä, jossa kaivurilla irrotetaan määrävälein pintakerros maata ja auenneesta laikusta maa käännetään nurinpäin mättääksi. Taimet istutetaan mättääseen. Laikutusta käytetään erityisesti kuusen istutusaloilla ja ojitusmätästystä veden vaivaamilla alueilla. Nurin päin käännetystä mättäästä taimen kanssa kilpailevan kasvillisuuden alkuunlähtöä hidastetaan. Mätäs myös säilyttää maan kosteutta pidempään, kun haihdunta katkaistaan. Mätästyksessä mättään korkeus ei saa olla missään tapauksessa ainakaan 10 senttiä enempää, koska tällöin mättääseen istutettavan taimen juuret eivät ylety alkuperäiseen pohjamaahan.
 |
JD- taakseajolaitteet
John Deere 6420:n taakseajolaitteet ovat saksalaisen Ritter Maschinenfabrikin jälkiasentama kokonaisuus, jossa alkuperäisiä traktorin rakenteita on purettu. Asennuksessa ohjaamon lattia on tasoitettu ja takaosan sisustukseen tehty leikkauksia.
Taakseajolaitteen olleessa kytkettynä, normaalin ohjauspyörän toiminta on poistettu käytöstä hydrauliikan magneettiventtiileillä. Jos sähköt katkeavat traktorista, palautuu eteenpäinajon ohjaus jälleen käyttöön. Hätäkytkimestä painettaessa moottori sammuu
 |
Case 8030 ja Stark MV17
Lametalin valmistama maansiirtoperävaunu on tyypiltään Stark MV17 ja perävaunu on varustettu Pajakulman tekemällä Siroco T2 hiekottimella. Hiekotin on samanlainen kuin kuorma-autoissa. Lametallin valmistama perävaunu on koottu suorista levyistä ja laitojen tukirakenteet on hitsattu ulkopuolelle viistosti, mikä tukevoittaa rakennetta. Tukevasta rakenteesta johtuen painoa vaunulle kertyy noin 4800 kg. Aisan jousitus on toteutettu hydrauliikalla. Hydrauliikkaletkut on suojattu asianmukaisesti, jottei niihin tule nirheemiä. Lavaa nostetaan kahdella sylinterillä, jolloin laatikko ei huoju eikä vääntelehdi ja painavakin lasti saadaan turvallisesti kipattua. Vaunu on varustettu keinutelillä ja rengastuksena on Michelinin raskaampiin traktoriperävaunuihin suunnittelemat CargoXbib renkaat.