Pellettiä teollisuuslaitosten lämmittämiseen

Tammelassa, aivan Forssan rajalla on Forssan Asentajat Oy niminen yritys, joka tekee rakennusten metallirakenteita lähinnä arkkitehtonisesti haastaviin rakennuksiin.

- Erikoisalaamme ovat metallirakenteista kantavat rakenteet, seinät, portaat, kaiteet ja katokset, kertoo toimitusjohtaja Janne Vihreäsaari ja pääasiassa rakennuskohteet ovat pääkaupunkiseudulla.

- Ehkä näkyvimmät kohteet ovat uuden Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaali, Pauligin paahtimo, Mechelininkadun silta ja Helsingin musiikkitalo. Näkyviä kohteita ovat myös esimerkiksi SGN:n pääkonttorin lasiseinät ja kaiteet Kehä 3 varrella, Lempäälän Ideaparkin kaiteet, portaat ja lasiseinät sekä Hämeenlinnan Verkatehtaan Corten -verhoilu. Teemme myös näkyviä julkisivuja rakennuksiin, kantavia ristikoita, törmäysesteitä, tuulikaappeja, kierreportaita ja ylipäätään isoja kokonaisuuksia rakennusliikkeiden kohteisiin. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi SVR Viitoset ja Ilmailulaitos Finavia, Janne kertoo.

Rakentamista ja asennusta

- Tarkoituksena on rakentaa ja asentaa tilatut osat kokonaispalveluna. Rakennamme osat täällä Tammelassa, viimeistelemme, hiekkapuhallamme ja pintakäsittelemme rakenteet tilauksen mukaan, Janne esittelee.

Janne jatkaa, että meille tulee rakennussuunnitelmat tai arkkitehtiluonnos, josta luonnostelemme toteutusvaihtoehdot. Lähetämme ehdotukset pääurakoitsijalle, joka ottaa vastuun laskennallisesta rakenteellisesta lujuudesta. Toteutamme sitten työn ja hitsaamme rakenteet. Tärkeää on rakenne ja sen ulkonäkö, joka pitää olla kohteissamme aina huippuluokkaa, Janne painottaa.

- Kohteissa, joissa olemme mukana, on panostettu materiaaleihin. Meidän tehtävä on sitten tehdä näistä materiaaleista laadukkaat, kotimaiset rakenteet. Työntekijöitä on ollut hieman vaihtelevasti työtilanteen mukaan töissä noin kolmisenkymmentä, Janne kertoo yrityksestä.
- Ammattitaitoa pitää näissä hommissa olla, jotta saadaan aikaan tukevat ja näyttävät rakenteet, Janne korostaa

Uudet toimitilat

- Muutimme viime vuonna uusiin toimitiloihin ja silloin jouduimme pohtimaan myös lämmitysratkaisuja. Tien toiselle puolelle tuli jo kaukolämpö, mutta sen saaminen tien ali meille ei ollut oikein helppoa. Halusimme kuitenkin lämmittää hallin kotimaisella energialla, joten vaihtoehtoja oli muutamia, Janne muistelee.

Nopeus valttia

- Kävin Lepaalla 2008 puutarhanäyttelyssä ja pyysin tarjousta paikalla olleilta yrityksiltä kiinteistöni lämmittämisestä. Biofiren Petri Heikkilän tarjous oli ensimmäinen, jonka sain ja muut tarjoukset olivat myöhässä. Aikataulumme oli toki hieman kiireinen, kun marraskuussa laitteiden piti olla paikalla. Joulukuussa kun oli tarkoitus muuttaa uusiin tiloihin, Janne muistelee.

Pitkälti omavarainen

Pitkältihän me olemme lämmön kanssa omavaraisia, kun hitsaus tuottaa paljon lämpöä. Hitsauskaasut imuroidaan hitsauspisteestä pois, kaasut suodatetaan ja lämpö kerätään talteen.
Hitsauspisteiden imurit ovat automaattiset. Ne tunnistavat maajohdosta hitsataanko ja imuri käynnistyy automaattisesti. Imuri jatkaa imemistään vielä kaksi minuuttia sen jälkeen, kun hitsaus on tauonnut.

- Meillä on tehty mittauksia ilman laadusta, valaistuksesta ja melusta. Valot on asennettu seiniin, jotta hitsauskohteelle saadaan valoa joka puolelta. Ilman laadussa ja valossa saimme hyvät arvosanat. Melusta ei metalliyrityksessä oikein pääse eroon, Janne muistuttaa.

Hitsaus- ja kokoonpanohallissa olisi optimaalinen lämpötila, jos siellä on 14 astetta. Tuossa kieppeillä tai muutaman asteen lämpöisempänä olisi nuo tilat hyvä saada pysymään.

Maalaamon ilmanvaihto

Haasteellinen on sen sijaan maalaamo, jossa piti saada ilma vaihtumaan 30 kertaa tunnissa ja se olisi tarkoittanut uutta ilmaa 4000 m³ minuutissa. Uusien ohjeiden mukaan riittää 10 kertaa tunnissa, johon tarvitaan 40.000 m³ puhallin. Tuo ilma pitää olla lämmintä, jotta maalaamo toimii kunnolla.
- Tuohon erityisesti tarvitsemme lämmitystä talvella. Lämmitystä tarvitaan myös toimistolla ja lämpimään käyttöveteen etenkin pesutiloissa, Janne kertoo.

Pellettisiilo ulkona

Suunnittelimme Petrin kanssa lämmitystä niin, että pellettisiilo on niin suuri, että se voidaan täyttää kerralla Vapon rekan perävaunusta ja nupista. Tällöin minun ei tilaajana tarvitse murehtia kuljetusreiteistä, kun koko rekka tyhjennetään tänne. Säiliö on 63-kuutioinen.
Kun pellettien pinta on laskenut alle alemman tarkastusikkunan, sopii rekallinen pellettiä säiliöön. Vuodessa kuluu noin 180 kuutiota pellettiä eli 100 tonnia. Sama energia olisi saatu 45 000 litrasta polttoöljyä.

- Pellettisäiliö on tilattu Trioteciltä, mutta maalasimme säiliön itse, kun muiden maalausta ei hyväksytty, Janne esittelee. Pellettiä kuluu noin kaksi - kolme siilollista vuodessa ja siitäkin suurin osa kulutetaan talvella. Kesän käyttövesi olisi voinut lämmetä vaikka sähköboilerilla, Janne pohtii.

Lämpökeskus hiekkapuhallushallissa

Kun oli reilusti tilaa, tehtiin kattilahuone hieman poikkeavasti. Lämpökeskus suunniteltiin hiekkapuhallushallin nurkkaan. Ensin asennettiin 520 kW:n Lakan kattila, jossa on kiinni 500 kW Palokärjen puu/ turvepelletti ja viljapoltin. Tämän jälkeen kytkettiin putkistot. Tämän jälkeen vasta rakennettiin lämpökeskukselle seinät. Lämpökeskuksella on viisto katto, jotta hiekanpöly valuu itsekseen katolta alas. Lämpökeskus hallissa sopi hyvin paloviranomaisillekin.

- Eipähän kukaan ainakaan nosta katolle mitään tavaraa, kun siellä ei mikään pysy, Janne kuittaa.
Maalaamon varalämmitysjärjestelmänä on vanha öljykattila ja 3000 litraa öljyä.
Hoito ulkoistettu
- Sama kaveri, joka käy minulla auraamassa pihat, hoitaa myös lämpökeskuksen valvonnan. Hänellä on itsellään myös samanlainen laitteisto käytössä, Janne kertoo.
Kaksi hälytystä on tähän mennessä lähtenyt ja toisella kertaa oli pelletti loppu. Häiriö oli siis itse aiheutettu. Toisella kertaa lämmittämisen katkaisi ylikuumenemissuoja.
- Loppusäädöt olivat syksyllä vielä tekemättä, kun lämmönkulutusta ei ollut riittävästi. Nyt nekin on tehty, Petri mainitsee.

Perusteet valinnalle

- Kyllähän meillä valintaperusteena lämmöntuotannossa olivat kotimaisuus, ekologisuus ja helppohoitoisuus. Tarkoituksena meillä on kuitenkin tehdä työtä kotimaassa ja siksi on luontevaa, että samaa kaavaa noudatamme ostoissammekin, Janne muistuttaa.
Helppo sijoittaa
- Tässä kohteessa helppoa oli se, että kaikki saatiin asennettua ilman turhaa tunkemista. Tällöin laitteiston valvonta ja tarvittaessa huolto ovat helppoja tehdä, kertoo Petri. Ja kun rakentajana oli metalliala yritys, tehtiin kaikki viimeisen päälle.

Seppo Pentti