27.4.2010

27.4.2010

Hakeurakointia Vaasan seudulla

Kurt Häggman urakoi haketusta Vaasan seudulla. Haketuskalustona hänellä on kaksi traktorista voimansa saavaa Kesla-hakkuria, joista uudempi on jokapäiväisessä käytössä, vanhemman toimiessa tarvittaessa lisäkapasiteettina ja varakoneena. Haketus on tänä päivänä hänen päätoimialansa, mutta edelleen hän myös viljelee pientä tilaansa Oravaisissa.

Kurt Häggman tekee haketta noin 130 asiakkaalleen. Erikokoisia hakkeita saadaan vaihtamalla tämän kannen alla olevaa seulaverkkoa.

Kurt Häggmanilta kysyttiin tammikuussa 2003, josko hän olisi kiinnostunut hakettamaan puuta Vöyrissä sijaitsevan lämpölaitoksen tarpeisiin. Häggmanilla oli tuolloin vielä maidontuotantoa ja lietelannan levitysurakointia. Tuolloin oli edessä päätös laajentaa navettaa tai laajentaa toimintaa muualle. Hän oli sattumalta käynyt edellisenä syksynä lämpöyrittäjäkurssin, joka osaltaan helpotti päätöstä lähteä uudelle alalle. Maaliskuussa 2007 Häggman hankki ensimmäisen Kesla C645T-rumpuhakkurin ja noin vuotta myöhemmin lehmät saivat lähteä.

Kaksi vuotta sitten Häggman hankki toisen, pitkälle samanlaisen hakkurin kuin ensin hankittukin. ”Erona on lähinnä se, että tässä uudessa nosturihydrauliikka on oma, kun vanhemmassa nosturia käyttää traktorin hydrauliikka”, kertoo Häggman.

Talvella molemmilla

”Talviaikana töitä on molemmillekin hakkureille. Kesäajan toimin yksinäni, mutta talvella toista hakkuria on ajamassa myös toinen kuljettaja 2-3 päivänä viikossa. Toisaalta varakone on tärkeä olla olemassa, sillä lämpökeskusten varastot ovat pieniä ja haketukset eivät voi viivästyä.”

Häggman hakettaa sekä suurille lämpökeskuksille, että pieniin yksityisiin tarpeisiin ja kaikkea tältä väliltä. ”Erityisesti maatilojen ja muiden pienten hakelämmittäjien sekä kasvihuoneiden talvivarastojen teko työllistää näin syyskautena. Päivittäin käyn keskimäärin kolmesta viiteen paikassa hakettamassa ja usein useammassakin. Tällä alueella on paljon haketta lämmitykseensä käyttäviä.”

Urakointialue on parikymmentä kilometriä Oravaisista pohjoiseen ja saman verran Vaasasta etelään käsittävä alue. Asiakkaita on noin 130, joten siirtoajoa tulee paljon, vaikka kohteita pystyykin ketjuttamaan.

Vöyrin energiaosuuskunta on suurin yksittäinen työllistäjä neljällä lämpölaitoksellaan. Häggman on itsekin mukana energiaosuuskunnassa Oravaisissa, jolla on kaksi lämpölaitosta. Lisäksi hän hakettaa muutamalle muullekin lämpökeskukselle. Pienasiakkaita on valtaosa asiakasmäärästä, vaikka valtaosa hakkeesta meneekin lämpölaitoksiin.

Kalustolla on mahdollisuus suurempaankin kapasiteettiin. ”Määrä on kasvanut vuosittain, vaikkakin nyt aikaisempaa hitaammin.”

Taloudellisesti laadukasta haketta

Keslan hakkureiden valintaa Häggman perustelee parhaalla hinta/laatu -suhteella. ”Etuna on myös, että nämä saadaan mittatilaustyönä, eli varustelun saa myös varsin perustasoisena, kuten nämä hakkurit. Nämä on tehty Suomessa ja huolto sekä varaosatoimitukset ovat toimivia. Esimerkiksi ennen kolmea tilatut osat ovat seuraavana päivänä meillä.”

Polttoainetalous saa Häggmanilta kiitosta. ”Nämä vievät vähän polttoainetta verrattuna muihin vastaaviin. Yksi syy tähän on onnistunut teräsysteemi. Rummussa on kuusi terää, jotka ovat viistopäisinä leikkaavia. Terät ovat myös nopeasti vaihdettavissa ja tarvittaessa yksittäin.”

”Terien ansiosta hakkeen laatu on hyvää. Erilaisia laatuja voi tehdä vaihtamalla erilaisia seulaverkkoja. Verkkojen vaihto on nopeaa ja helppoa; kaksi ruuvia auki ja verkon vaihto. Nämä ovat hyviä yksityiskohtia, kun on erilaisia työmaita. Isoille kattiloille haketetaan suurta palakokoa, kun pienet tarvitsevat pienikokoista ja tasalaatuista haketta.”

Juha Kuusjärvi

Viistot terät ovat helpot vaihtaa ja veistävät puuta taloudellisesti. Myös hakkeen laatu tulee hyvää. Hakkeen kokoa säädetään seulaverkoilla. Kuvassa oleva verkko on isokokoiselle hakkeelle, seuraavalle työmaalle Häggman vaihtaa pienisilmäisen verkon. Verkko vaihtuu tästä vain nostamalla.Toinen seulaverkko kulkee mukana lokasuojan päällä.Kuljetusasennosta haketuksen alkamiseen ei montaa hetkeä kulu.
Niin risua kuin tukkikokoista pölkkyä nielevän syöttöaukon koko on 45 cm x 60 cm. Koko ketjun toimivuus on tärkeää, jotta hake saadaan metsästä polttoon hyvälaatuisena ja mahdollisimman pienillä kuluilla. Esimerkiksi ajokoneen rankakasaan keräämä maa on hyvin hankala saada haketusvaiheessa pois. Maa aiheuttaa ongelmia niin haketuksessa kuin poltossakin.Oksaisestakin risusta tulee tasalaatuista haketta. Tehtaan ilmoittama hakkurin kapasiteetti on 165 kuutiometriä tunnissa.Hakkeen kuljettaa eteenpäin kuljetusyrittäjä, jolla on sekä traktori että kuorma-auto varustettu koukkulavalaittein.
Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.